RYHMÄRAKENNUTTAMISEN MALLEJA

 

  Ryhmärakentaminen tai ryhmärakennuttaminen on termejä, jotka on luotu viittaamaan asuinrakennusten rakennuttamistapoihin, joissa asukkaat ovat aikaisempaa vahvemmin mukana aktiivisina tekijöinä. Ryhmärakentamisella voidaan tarkoittaa projektia, joka on kokonaan asukkaiden itsensä aluille laittama ja organisoima, tällöin puhutaan usein omatoimisesta ryhmärakentamisesta tai asukasvetoisesta ryhmärakentamisesta. Näissä tapauksissa asukkaat kokoavat itse ryhmän, hankkivat oikeudet rakennuspaikkaan, ja vievät hankkeen suunnittelua eteenpäin siihen asti kunnes projektiin saadaan palkattua asiantuntijat vastaamaan asuntojen suunnittelusta ja rakennuttamistehtävistä. Näistä vahvasti omatoimisista hankkeista poiketen rakennuttajavetoinen ryhmärakentaminen tarkoittaa yleisesti sitä että rakennushanke on ammattirakennuttajan liikkeelle laittama. Rakennuttajakonsultti hankkii tontin, palkkaa konsultin laatimaan alustavat suunnitelmat, ja niiden pohjalta kokoaa ryhmän asukkaita joille asunnot rakennetaan. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet asuntojen ratkaisujen suhteen vaihtelevat näissä hankkeissa sen mukaan kuinka pitkälle suunnitelmat on tehty.

Rakennuttamistavan lisäksi myös rakennuspaikka ja sille soveltuvat talotyypit tuovat ryhmärakennuttamiseen paljon erilaisia malleja. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi yhdelle tontille sijoittuva asunto-osakemuotoinen kerrostalo, rivitalo tai erillistalojen ryhmä. Toisaalta myös erillisille tonteille yhtäaikaisesti toteutettava omakotitalot voivat muodostaa ryhmärakentamiskohteen. Erilaiset hallintamuodot vaikuttavat siihen miten hankkeen vastuut kohdistuvat rakennuttajille. Jos kysymyksessä on erilliset talot erillisillä tonteilla, on rakennuttamisen vastuu aina yksittäisellä rakennushankkeeseen ryhtyvillä kotitalouksilla, vaikka talot toteutettaisiinkin yhteisenä rakennusurakkana. Yhtiömuotoisessa hallintamallissa taas vastuullisena rakennushankkeeseen ryhtyvänä toimii asunto-osakeyhtiö, jonka hallussa on rakennuspaikan oikeudet, ja jonka omistukseen rakennukset tulevat

 
  Omistajuuden ja vastuun jakamisen lisäksi erilaisten rakennuttamistapojen, talotyyppien ja hallintamuotojen vaikutus näkyy paljon myös asukkaiden keskinäisissä suhteissa hankkeen aikana. Esimerkiksi omakotiasuntojen suunnittelun kannalta olennainen ero tulee siitä ovatko ne suoraan toisissaan kiinni, vai sijoittuvatko ne täysin itsenäisesti rakennuspaikalle. Toisiinsa kytkettyjen pientalojen kohdalla yhdessä asunnossa tehtävät muutokset voivat vaikuttaa myös naapuriasuntoon. Etenkin luonnossuunnitteluvaiheessa, jolloin asunnon laajuutta ja suuntautumista mietitään vielä alustavasti, nämä vaikutukset naapuriin voivat olla merkittäviä. Tällöin hankkeeseen sovitut tavat siitä miten asioista sovitaan tulevat erityisen tärkeään rooliin.

Ryhmärakentamisen raskaassa ääripäässä hankkeen päätöksenteon haasteellisuuden suhteen on kerrostalorakentaminen, ja tiukkana kakkosena seuraavat kytketyt townhouset ja rivitalot. Toisessa ääripäässä taas ovat hankkeet, joissa erillisille tonteille toteutettavat omakotitalot seisovat kaikki toisistaan irti. Helsingissä esimerkki tästä kohteesta löytyy kaupungin pientalotonteilta, jotka on tarkoitettu Helsinki-pientalojen omatoimiseen ryhmärakentamiseen. Näissä kohteissa muutaman pientalotontin ryhmä pääsee jakamaan ryhmärakentamisen etuja niissä kohdin missä voidaan saavuttaa säästöjä (esimerkiksi yhteinen suunnittelu ja jaettu pohjarakentamisurakka), ja voi pitää hankkeet kuitenkin erillisinä siinä kohdin missä sopiminen muodostuu haasteelliseksi (kuten rakennuksen suunnitteluratkaisut tai talon toteuttajan valinta).

 
KUSTANNUSETUJA JA MAHDOLLISUUKSIA VAIKUTTAA
  Jos päätöksenteon haasteet ovat syy siihen, että hankkeeseen ryhtymistä emmitään, niin ryhmän kautta saavutettavat edut ovat toisaalta myös tärkeitä motivaation lähteitä. Asukaslähtöisyys on yksi olennainen tekijä, joka erottaa kaikki ryhmärakentamisen muodot perinteisestä grynderivetoisesta asuntotuotannosta. Asukaslähtöisyyden tavoitteena on tarjota ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuntoon. Samalla myös saadaan varmistettua sitä, että toteutettavat asunnot ovat mm. kokonsa, tilojen ja toiminnallisuuden osalta vallitsevien tarpeiden mukaisia. Omatoiminen ryhmärakentaminen voidaan toisaalta nähdä vaihtoehtona normaalille omakotitalorakentamiselle. Ryhmällä on mm. mahdollisuus jakaa ajallisia resursseja asioiden hoitamisessa ja tukea toisiaan haasteellisten kysymysten ratkaisemisessa. Järkevällä suunnittelulla yhteisissä urakoissa voidaan saavuttaa myös kustannusetuja, ja varsinaisen rakennuttajan osuus jää myös pois budjetin kustannuspuolelta. Viimeisenä mutta ei ehkä vähäisimpänä houkuttimena ryhmärakentamiseen lähtemiselle on pääkaupunkiseudun tonttitilanne. Rakentamistavan kautta avautuu pääsy paikkoihin, joista muuten voi vain unelmoida.
TIETOA RYHMÄRAKENTAMISESTA
   
Askeleita kohti yhteisöasumista. Selvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta. Helamaa, Pylvänen 2012.
Aalto yliopisto Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit
Ryhmärakennuttajat ry  
Helsingin kaupungin sivut