Ryhmärakennuttaminen tai ryhmärakentaminen ovat termejä, jotka on luotu viittaamaan asuinrakennusten rakennuttamistapoihin, joissa asukkaat ovat aikaisempaa vahvemmin mukana aktiivisina tekijöinä. Ryhmärakennuttamisella voidaan tarkoittaa projektia, joka on kokonaan asukkaiden itsensä aluille laittama ja organisoima, tällöin puhutaan usein omatoimisesta ryhmärakennuttamisesta tai asukasvetoisesta ryhmärakennuttamisesta. Näissä tapauksissa asukkaat kokoavat itse ryhmän, hankkivat oikeudet rakennuspaikkaan, ja vievät hankkeen suunnittelua eteenpäin siihen asti, kunnes projektiin saadaan palkattua asiantuntijat vastaamaan asuntojen suunnittelusta ja rakennuttamistehtävistä. Näistä vahvasti omatoimisista hankkeista poiketen rakennuttajavetoinen ryhmärakennuttaminen tarkoittaa yleisesti sitä, että rakennushanke on ammattirakennuttajan liikkeelle laittama. Rakennuttajakonsultti hankkii tontin, palkkaa konsultin laatimaan alustavat suunnitelmat, ja niiden pohjalta kokoaa ryhmän asukkaita, joille asunnot rakennetaan. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet asuntojen ratkaisujen suhteen vaihtelevat näissä hankkeissa rakennuttajan konseptista ja hankkeen vaiheesta riippuen.

Rakennuttamistavan lisäksi myös rakennuspaikka ja sille soveltuvat talotyypit tuovat ryhmärakennuttamiseen paljon erilaisia malleja. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi yhdelle tontille sijoittuva asunto-osakemuotoinen kerrostalo, rivitalo tai erillistalojen ryhmä. Toisaalta myös erillisille tonteille yhtäaikaisesti toteutettava omakotitalot voivat muodostaa ryhmärakennuttamiskohteen. Erilaiset hallintamuodot vaikuttavat siihen, miten hankkeen vastuut kohdistuvat rakennuttajille. Jos kysymyksessä on erilliset talot erillisillä tonteilla, on rakennuttamisen vastuu aina yksittäisellä rakennushankkeeseen ryhtyvillä kotitalouksilla, vaikka talot toteutettaisiinkin yhteisenä rakennusurakkana. Yhtiömuotoisessa hallintamallissa taas vastuullisena rakennushankkeeseen ryhtyvänä toimii asunto-osakeyhtiö, jonka hallussa on rakennuspaikan oikeudet, ja jonka omistukseen rakennukset tulevat.

Omistajuuden ja vastuun jakamisen lisäksi erilaisten rakennuttamistapojen, talotyyppien ja hallintamuotojen vaikutus näkyy paljon myös asukkaiden keskinäisissä suhteissa hankkeen aikana. Esimerkiksi omakotiasuntojen suunnittelun kannalta olennaisia eroja tulee siitä ovatko ne suoraan toisissaan kiinni, vai sijoittuvatko ne täysin itsenäisesti rakennuspaikalle. Toisiinsa kytkettyjen pientalojen kohdalla yhdessä asunnossa tehtävät muutokset voivat vaikuttaa myös naapuriasuntoon. Etenkin luonnossuunnitteluvaiheessa, jolloin asunnon laajuutta ja suuntautumista mietitään vielä alustavasti, nämä vaikutukset naapuriin voivat olla merkittäviä. Tällöin hankkeeseen sovitut tavat siitä miten asioista sovitaan tulevat erityisen tärkeään rooliin.

Ryhmärakennuttamisen raskaassa ääripäässä hankkeen päätöksenteon haasteellisuuden suhteen on kerrostalorakentaminen, ja tiukkana kakkosena seuraavat kytketyt townhouset ja rivitalot. Toisessa ääripäässä taas ovat hankkeet, joissa erillisille tonteille toteutettavat omakotitalot seisovat kaikki toisistaan irti. Helsingissä esimerkki tästä kohteesta löytyy kaupungin pientalotonteilta, jotka on tarkoitettu Helsinki-pientalojen omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen. Näissä kohteissa muutaman pientalotontin ryhmä pääsee jakamaan ryhmässä toimimisen etuja niissä kohdin missä voidaan saavuttaa säästöjä (esimerkiksi yhteinen suunnittelu ja jaettu pohjarakentamisurakka), ja voi pitää hankkeet kuitenkin erillisinä siinä kohdin missä sopiminen muodostuu haasteelliseksi (kuten rakennuksen suunnitteluratkaisut tai talon toteuttajan valinta).

Jos päätöksenteon haasteet ovat syy siihen, että hankkeeseen ryhtymistä emmitään, niin ryhmän kautta saavutettavat edut ovat toisaalta myös tärkeitä motivaation lähteitä. Asukaslähtöisyys on yksi olennainen tekijä, joka erottaa kaikki ryhmärakennuttamisen muodot perinteisestä grynderivetoisesta asuntotuotannosta. Asukaslähtöisyyden tavoitteena on tarjota ihmisille mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuntoon. Samalla myös saadaan varmistettua sitä, että toteutettavat asunnot ovat mm. kokonsa, tilojen ja toiminnallisuuden osalta vallitsevien tarpeiden mukaisia. Omatoiminen ryhmärakennuttaminen voidaan toisaalta nähdä vaihtoehtona normaalille omakotitalorakentamiselle. Ryhmällä on mm. mahdollisuus jakaa ajallisia resursseja asioiden hoitamisessa ja tukea toisiaan haasteellisten kysymysten ratkaisemisessa. Järkevällä suunnittelulla yhteisissä urakoissa voidaan saavuttaa myös kustannusetuja, ja varsinaisen rakennuttajan osuus jää myös pois budjetin kustannuspuolelta. Viimeisenä mutta ei ehkä vähäisimpänä houkuttimena ryhmärakennuttamiseen lähtemiselle on pääkaupunkiseudun tonttitilanne. Rakennuttamistavan kautta avautuu pääsy paikkoihin, joista muuten voi vain unelmoida.