Kohtaamisten kaupunki sai 1. palkinnon Asumisen kehittämisideat -sarjassa.

Tekijät Helena Leino, Katja Maununaho, Kasmir Jolma, Markus Laine & Mikko Kyrönviita.

Asumisen kehittämisideat -sarjassa 1. palkinnon saanut ehdotus Kohtaamisten kaupunki keskittyy asukaslähtöisen kaupungin kysymyksiin kolmella tasolla, kaupunginosan, korttelin ja yksittäisten tilojen mittakaavassa.

KOHTAAMISTEN KAUPUNGINOSA

Kohtaamisten kaupunki muodostuu usean korttelin kokonaisuudesta, jossa tilat, infrastruktuurit ja arjen toiminnot on joustavasti organisoitu. Tarvitsemme uusia keinoja kaupunkien lisääntyvän asukasmäärän sijoittamiselle. Kohtaamisten kaupunki perustuu ajatukseen asukaslähtöisestä kaupungista, jossa ratkaistaan tiivistämisen haaste ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Elämäntapojen muuttuessa tarpeiden moninaisuus, ihmisten voimavarat ja yhteiskehittämisen mahdollisuudet on huomioitava nykyistä paremmin suomalaisessa asumisen kehittämisessä, kortteleissa sijaitsevissa toiminnoissa ja palveluissa. Kestävässä kaupungissa hallinnon, kaupunkilaisten ja yritysten toiminta mahdollistavat ja turvaavat ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin toteutumisen. Monimuotoisuus rakentuu erilaisten rahoitus- ja  asumispalvelumallien sekä hallintamuotojakauman yhdistelminä. Kaupunginosan infrastruktuuri mahdollistaa kaupunkilaisille ekologiset toimintatavat palvelullistumisen ja jakamistalouden käytäntöjen yleistyessä.

KOHTAAMISTEN KORTTELI

Asukaslähtöisyyden perustana toimivat erilaiset joustavat tilojen ja kaupunkiympäristön käyttöratkaisut. Kohtaamisia mahdollistava korttelirakenne edesauttaa asumisen sosiaalista kestävyyttä. Samalla se ehkäisee yhteiskunnassamme kasvavaa yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Korttelissa toteutettavat yhteistilat ja –käytöt luovat monipuolisempia mahdollisuuksia kuin taloyhtiökohtaiset yhteistilat. Joustavuus ja muunneltavuus näyttäytyvät nykyisessä rakentamisen kontekstissa hankalana toteuttaa. Tarvitsemme uusia toimintamalleja ja kokeiluja, tiloja, joita asukkaat aktiivisesti käyttävät muutenkin kuin varastoina. Asukasrakenteen sekoittumisen varmistamiseksi korttelissa turvataan asumisvaihtoehdot erilaisille asukasryhmille monipuolisella hallintamuotojakaumalla. Lisäksi kannustetaan aktiivisemmin erilaisiin rakennuttamisen tapoihin, kuten ryhmärakennuttamiseen, uuslofteihin ja erilaisiin yhteisöllisen asumisen hankkeisiin.

KOHTAAMISTEN TILAT

Asuntojen pinta-alan pienentyessä asukkaan mahdollisuudet pysytellä samassa asunnossa elämänsä eri vaiheissa käy haastavaksi. Asumisen elinkaarta samassa asunnossa voidaan jatkaa joustavan asuntorakentamisen ja jaettavien asuntojen keinoin. Korttelissa tarjolla olevat yhteiskäyttötilat tukevat mahdollisuutta pysytellä samassa asunnossa ruokakunnan kasvaessa. Vastaavasti ruokakunnan pienentyessä asunnosta tulisi kyetä lohkaisemaan alivuokraukseen soveltuva yksiö ilman vaativia remontteja. Tilakokonaisuuksien hallinta voidaan järjestää siten, että se mahdollistaa myös matalia vuokria ja käyttökustannuksia. Tässä apuna ovat muun muassa non-profit ja for-profit -toimijoiden ja toiminnan yhdistelmät; yritystoiminnan ja asukkaiden intressien yhdistäminen, esimerkiksi tilojen ja palveluiden vuorokäyttö tai intensiivinen jakaminen ympäri vuorokauden. Osa vuokrakustannuksista voidaan kattaa yleishyödyllisillä toiminnoilla tai kaupunginosaa hyödyttävillä palveluilla.